Unohdin viime postauksessa kertoa, että Mustassa Lampaassa ottavat mieluusti raihnaiset piponi vastaan, mutta vasta marraskuun puolivälin jälkeen, jolloin vaatevaraston remontti on ohi. Voitte uskoa kuinka paha mieli on ollut aamuisin lähteä tarpomaan tuonne kylmään kun omatkaan varustukset eivät riitä ja tiedostaa että kotona on parikymmentä pipoa ja varmasti saman verran ihmisiä jotka niitä tarvitsisivat.. Vai olenkohan vaan liiaksi teatraalinen asian suhteen..?

Viimeisetkin perheenjäsenet kotiutuivat Espanjasta viimeyönä, mukanaan aiemmin mainostettu Katia-lanka.

Se ei ole kuitenkaan muotoutumassa miksikään pitkään aikaan, sillä isänpäivän ja joulun lähestyessä puikoilla riittää ruuhkaa..